Työpaikalla

Kolmas viikko on lähtenyt hyvin käyntiin täällä! 

Töissä kaikki sujuu jo paljon helpommin ja olen alkanut tottumaan aikatauluihin ja talon tapoihin. Melkein kaikki nimetkin jo muistan :D

Irlannissa, tai oikeastaan missään muualla kuin Suomessa tai Ruotsissa ei tunnetta nimikettä lähihoitaja (practical nurse) ja olenkin saanut selitellä sitä moneen kertaan! Täällä hoivakodissa nimikeet ovat care assistant ja nurse. Care assistant tekee vain perushoidon eli pesut/wc-käynnit/ruokailu, he eivät hoida lääkityksiä tai edes tiedä asukkaan lääkkeistä mitään. Nurse eli sairaanhoitaja hoitaa lääkkeet, he eivät tee vuodepesuja tai muitakaan ns. "Likaisia töitä". Eri työntekijät voi tunnistaa on erivärisistä paidoista, sairaanhoitajilla (nurse) on valkoiset asut, care assistant pukeutuu vaaleansiniseen, siivoajilla on vihreät asut, "pyykkityypillä" (en tiedä miksi häntä kutsua) on punainen paita ja care assistant opiskelijoilla niinkuin minulla on valkoiset kauluspaidat ja sairaanhoitaja opiskelijoilla on siniset paidat.

Hoitotyö täällä ei eroa kamalasti siitä mihin olen tottunut Suomessa. Tietenkin tapoja on monia ja Suomessakin asioita tehdään eri tavalla eri paikoissa. Ensimmäiset asiat mitkä tulevat mieleeni ovat vaipparoskikset ja pyykkikärryt. Vaipparoskikset ovat käteviä, koska sinun ei tarvitse kantaa vaippoja ympäriinsä, eikä se jää haisemaan vessan roskikseen. 

Vaipparodet

Pyykkikärryjä on myös toisenlaisia suomessa missä minä työskentelen, mutta täällä ne ovat mielestäni kätevämpiä. Kolme pussia vierekkäin valkoinen pyyhkeille ja lakanoille, sininen vaatteille ja punainen erite pyykille.

Pyykkikori

Vuodepesuissa huomasin heti suuren eron. Suomessa olen tottunut käyttämään kertakäyttöisiä pesulappuja ja pesuemulsiota, täällä tarvitsen vadin, saippuaa, vettä ja useamman pyyhkeen. Pieni vaaleanpunainen kasvoille ja kropalle, pieni punainen "ala kertaan" ja iso pyyhe jolla kuivaan. Pesut tehdään asukkaalle joka aamu.

Pesuvadit ja pyyhkeet, näihin kestää aikaa tottua!

Kirjausjärjestelmä täällä on todella erilainen kuin mihin olen itse tottunut Suomessa! Täällä ei kirjoitella tarinoita asukkaan päivästä vaan kaikki onnistuu helposti koskettamalla kuvakkeita jotka kertovat tehdyt asiat. Jos asukkaan terveydessä tapahtuu muutosta, sen kirjaa sairaanhoitaja. Itse koen ainakin nuo kakan kuvat hieman huvittavina, mutta toisaalta ne kertovat paljon :D

Täällä uskonto on myös todella isossa roolissa. Keskellä St. Gabrielsia on kappeli, jossa järjestetään messu joka päivä klo 12 ja se kestää n.30min. Todella monilla asukkailla on uskonnollisia kuvia ja symboleja huoneissaan. 

Kappelille vievä käytävä

Olen todella tyytyväinen että lähdin tänne. Tähän mennessä en voisi olla tyytyväisempi! Jo nyt tuntuu pahalta, että joudun jättämään tämän paikan kahden viikon päästä :(

With love; Verna